Tapiolan Kamarikuoron Jatulintarha
Tapiolan Kamarikuoron jatulintarha on konserttisarja, jossa vuorovaikutukseen kuoromusiikin kanssa tuodaan muuta musiikkia ja muita taiteita. Tapiolan Kamarikuoron jatulintarha ja lapset on sarjaan kuuluva yleisönkasvatusohjelma. Ohjelmassa kehitetään keinoja avata korkeatasoista kuoromusiikkia kouluikäisille lapsille.
Ohjelmaan kuuluvissa jatulintarhan konserteissa ei esitetä lasten musiikkia, vaan eri taiteenaloja edustavat vieraat tuovat konsertteihin vaihtelevuutta, joka auttaa lapsia säilyttämään mielenkiintonsa. Konserttiohjelmissa on lapsille havainnoimistehtäviä konsertin ajaksi. Lasten jatulintarhaan liittyy myös Tapiolan Kamarikuoron kummiluokkatoiminta Jousenkaaren koulussa syksyllä 2021 aloittaneen 3. musiikkiluokan kanssa. Lasten jatulintarhan materiaalit ovat kaikkien kuorojen ja musiikkikasvattajien käytettävissä.
Ensimmäisenä teemana vuosina 2022 ja 2023 jatulintarha-konserteilla on laajasti tulkittu ihmisen ja luonnon suhde. Jatkossa teemat vaihtelevat.
Ensimmäinen konsertti oli 22.5.2022 Espoon tuomiokirkossa teemalla Vuodenajat.
Seuraava konsertti 10.10.2022 Kauniaisten Uudessa paviljongissa tutki ekologisuutta ja ihmisen luontosuhdetta. Keväällä 2023 sukellettiin luontomyyttien maailmaan Myytit ja juuret
-konsertissa Järvenpään kirkossa ja syksyllä 2023 paneudutaan luontomuistoihin.
Keräämme kokemuksia ja tuloksia Jatulintarha ja lapset -projektistamme tälle sivulle.
Tapiolan kamarikuoron jatulintarha ja lapset
Jatulintarha on Tapiolan Kamarikuoron uuden konserttisarjan nimi. Se tulee kivisistä labyrinteistä, joita löytyy Suomesta rannikoilta ja joita on arveltu jättiläisten tekemiksi tai muinaissuomalaisten rituaalipaikoiksi. Tapiolan Kamarikuoro tutkii tässä sarjassa kuoromusiikin ja muiden taiteiden vuorovaikutusta.
Tehtävien tekemiselle ei ole yläikärajaa. Pienimmät konserttivieraat saattavat puolestaan tarvita aikuisen apua.
Tässä muutamia tärkeitä ohjeita konserttivieras-tutkijalle:
Tarkka tutkija tekee havaintoja pienistäkin yksityiskohdista. Konsertissa tapahtuu paljon muutakin kuin ääntä.
Seuraa esimerkiksi, mitä kuoronjohtaja tekee. Mistä kuorolaiset tietävät, milloin, millä vauhdilla ja miltä säveltasolta pitää alkaa laulaa? Miten johtaja näyttää, että pitää laulaa hiljempaa, voimakkaammin tai lopettaa yhtä aikaa?
Tutki tilaa, jossa konsertti pidetään. Onko se korkea vai matala? Mistä valo tulee? Missä on pimeää? Onko rakennus uusi vai vanha? Mistä materiaalista se on tehty? Mitä muotoja löydät, pyöreitä, neliömäisiä, teräviä, symmetrisiä, epäsymmetrisiä…? Millaisia materiaaleja on käytetty, lasia, puuta, betonia, tiiltä, rosoisia, kiiltäviä…?
Seuraa sanoja käsiohjelmasta. Miten säveltäjä kuvaa musiikilla eri tunteita? Miltä eri kielet kuulostavat? Tunnistatko vieraiden kielten sanoja?
Hyvä tutkija ei vaikuta siihen, mitä hän yrittää havainnoida. Kannattaakin ottaa hyvä asento, josta näkee ja jossa on mukava olla. Joskus asentoa pitää vaihtaa tai sivua kääntää ja siitä voi tulla ääntä. Onnistutko tekemään sen silloin, kun musiikki on kovaäänistä? Onnistutko olemaan äänetön silloin, kun musiikki on hiljaista? Ole tutkijana kuin salainen agentti!
Joskus tutkijakin kuitenkin kutsutaan osallistumaan. Taputtamalla teosten lopussa voit kertoa, että pidit esityksestä, ja voit olla osa konserttitapahtumaa. Tässä konsertissa sinua kutsutaan osallistumaan myös toisella tavalla teokseen, katso tehtävää 4.
Tutkijan on hyvä tietää hieman tutkimuksensa kohteesta. Tässä muutamia sanoja, joilla voi kuvailla kuoromusiikkia:
tempo: Tempo on musiikin vauhti eli tahti.
rytmi: Rytmillä tarkoitetaan sitä, miten pidemmät ja lyhyemmät äänet sekä tauot vuorottelevat.
melodia: Melodia on erikorkuisista äänistä koostuva mielekäs kokonaisuus, ikään kuin musiikin lause.
sointu: Sointu koostuu yhtä aikaa soivista erikorkuisista sävelistä. Soinnut ja niiden vaihtelu voivat viestittää tunnelmia. Olet luultavasti kuullut tähän mennessä paljon musiikkia, joissa on enimmäkseen duurisointuja, jotka koetaan iloisiksi ja jämäköiksi, sekä mollisointuja, jotka koetaan usein surumielisen pehmeiksi. Tässä konsertissa tulet kuulemaan hyvin monipuolisia ja monista sävelistä koostuvia sointuja. Korvat hörölle!
stemma: Kuorolaulu on moniäänistä laulua. Kuoro jakaantuu ääniryhmiin, jotka laulavat yhtä aikaa eri ääniä muodostaen sointuja. Sekä ääniryhmää että sitä, mitä se laulaa, kutsutaan stemmaksi. Päästemmoja on neljä: sopraano eli korkea naisääni, altto eli matala naisääni, tenori eli korkea miesääni ja basso eli matala miesääni. Joskus nämä stemmat jakaantuvat vielä kahtia tai useampaan ryhmään.
Konsertit ja tehtävät
Tehtäviä saa vapaasti käyttää opetuksessa, lasten harrastustoiminnassa ja kaikessa kuorotoiminnassa. Tapiolan Kamarikuoron jatulintarha on mainittava lähteenä.